LUENTO 7: Kommunikaatio ja vallan osa johtamisessa
Luennon sisällöstä kävin läpi näkökulmia Vallan eri piirteistä ja
vaikutuksista johtamiseen ja kommunikaation eri muodoista ja piirteistä
organisaatioissa. Opin sisältöä liittyen voimaan ja siihen liittyvästä
politiikasta ja päätöksenteosta. Voima voidaan kirjan mukaan nopeasti kuvata
olevan tekjiän, kuten ihmisen tai organisaation mahdollisuus toteuttaa omaa
tahtoansa toiminnoissa muiden vastustuksesta riippumatta. Voima voi
myös kuitenkin olla myös positiivista järjestämällä muiden tahtoa systemaattisesti toimintaan , kuten vaikka politiikassa äänestämällä omaa mielipidettä tukeva
henkilö tekemään, mitä kyseinen äänestäjä tahtoisi jatkossa tapahtuvan. Terveessä voiman
käytön toiminnassa kuvattiin aina olevan myös vastustusta. Ilman vastustusta
johtaminen ei enää voida nähdä vuorovaikutuksellisena toimintana, vaan se
muuttuu tyranniaksi, jossa jokin tai joku voi päättää aivan mitä tahansa
ottamatta huomioon muiden mielipiteitä.
Opin, että voiman lähteet tulevat erilaisista lähteistä, jotka ovat kirjan mukaan jakaa legitimeettiin, epävarmuuteen ja resursseihin, Opin myös erilaisista voimaa kuvaavista teorioista, joista mielenkiintoisiin minulle oli resurssiteoria, jonka voidaan näkevän olevan hyvin kontekstipohjainen, näin luoden monesta eri asiasta lähteen voimalle, kuten vaikkapa vedelle aavikossa. Kiinnostavaa minulle olivat nuo erimuotoisten johtamismuotojen piirteet voiman näkökulmasta, kuten hegemoniasta, johon liittyy täydet instituutiot kuten jotkin sairaalat ja vankilat.
Kommunikaatio oli toinen luennon osio johtamisesta. Opin miten Johtaminen voidaan organisaatioissa jakaa neljään eri muotoon, kahdenväliseen dyadiseen kommunikaatioon, ryhmäkommunikaation, orgaanisaation kommunikaation ja massakommunikaation. Kiinnostavampia asioita kommunikaatioon liittyen oli esimerkiksi tuo double interact -noidankehä teoria. Organisaaation kommunikaatio oli myös melko ajatuksia herättävä kommunikaation muoto, kun ei ole ennemmin tullut ajatelleeksi bisneksien kommunikaatiota tuosta näkökulmasta. Branding oli minulle myös ajatuksia herättävä sisältö liittyen niiden tärkeydestä organisaatiolle.
Opin ymmärtämään, että kommunikaatio on hyvin monipuolinen ja monimutkainen toiminnaltaan ja sen tekemistä me emme pysty koskaan lopettamaan, sillä kaikki toimintamme voi nähdä kommunikaationa, olkoon se meidän ulkonäkömme tai meidän puuttuminen jostain ympäristöstä, kuten jonkin aineen luennolta, johon en ole edes ilmoittautunut mukaan.
-Markus
Olemme sosiaalititeteilijöinä perehtyneet jo ennenkin siihen, miten monet eri asiat vaikuttavat viestintään. Esimerkiksi viestin kertojan äänensävy tai ilmeet voivat antaa paljon lisäinformaatiota sanallisesta viestistä. Tulkinnan vastuu on kuitenkin aina vastaanottajalla. Tästä syystä Helena Kantasen luennolla esiin tullut media ja sen vaikutus viestintään olivat erityisen kiinnostavia. Mediassa ei pystytä lukemaan kenenkään ilmeitä ja siellä viestinnän kanssa tuleekin olla erityisen tarkka, jotta ei synny väärinymmärryksiä. Tämä yritystenkin on otettava huomioon sekä sisäisessä että ulkopuolelle suuntautuvassa viestinnässä.
Yrityksen ulkopuolisesta viestinnästä näkyvintä ovat ehdottomasti mainokset. Tästä syystä niiden tyyliä onkin pohdittava tarkasti ja mietittävä millaisen brändin haluaa esittää eteenpäin. Tässä kohdin luennolla tuli esiin Niken epäonnistunut viestintä heidän kampanjansa kohdalta. He kieltäytyivät painamasta tekstiä "sweatshop" kenkiinsä, vaikka sille ei ollut selvää syytä. Tekstin tilannut henkilö viittasi kuitenkin selvästi Niken käyttävän lapsityövoimaa, mikä ei ole hyvää mainosta kyseiselle firmalle. On siis ymmärrettävää, että he eivät halunneet kenkiinsä - liikkuviin mainoksiinsa - kyseistä tekstiä, mutta viestienvaihdosta tuli suuri kohu ja asia nousi kuitenkin suuren yleisön tietouteen.
Viestinnässä on muistettava, miten moni asia siihen vaikuttaa ja millaisen kuvan yrityksestä antaa ulospäin. Nämä ovat asioita, jotka jokaisen johtajan on muistettava. Tämä luento herätti miettimään asian tärkeyttä ja jättikin miettimään monia kehittämiskohteita.
- Mervi & Aino
Opin, että voiman lähteet tulevat erilaisista lähteistä, jotka ovat kirjan mukaan jakaa legitimeettiin, epävarmuuteen ja resursseihin, Opin myös erilaisista voimaa kuvaavista teorioista, joista mielenkiintoisiin minulle oli resurssiteoria, jonka voidaan näkevän olevan hyvin kontekstipohjainen, näin luoden monesta eri asiasta lähteen voimalle, kuten vaikkapa vedelle aavikossa. Kiinnostavaa minulle olivat nuo erimuotoisten johtamismuotojen piirteet voiman näkökulmasta, kuten hegemoniasta, johon liittyy täydet instituutiot kuten jotkin sairaalat ja vankilat.
Kommunikaatio oli toinen luennon osio johtamisesta. Opin miten Johtaminen voidaan organisaatioissa jakaa neljään eri muotoon, kahdenväliseen dyadiseen kommunikaatioon, ryhmäkommunikaation, orgaanisaation kommunikaation ja massakommunikaation. Kiinnostavampia asioita kommunikaatioon liittyen oli esimerkiksi tuo double interact -noidankehä teoria. Organisaaation kommunikaatio oli myös melko ajatuksia herättävä kommunikaation muoto, kun ei ole ennemmin tullut ajatelleeksi bisneksien kommunikaatiota tuosta näkökulmasta. Branding oli minulle myös ajatuksia herättävä sisältö liittyen niiden tärkeydestä organisaatiolle.
Opin ymmärtämään, että kommunikaatio on hyvin monipuolinen ja monimutkainen toiminnaltaan ja sen tekemistä me emme pysty koskaan lopettamaan, sillä kaikki toimintamme voi nähdä kommunikaationa, olkoon se meidän ulkonäkömme tai meidän puuttuminen jostain ympäristöstä, kuten jonkin aineen luennolta, johon en ole edes ilmoittautunut mukaan.
-Markus
Olemme sosiaalititeteilijöinä perehtyneet jo ennenkin siihen, miten monet eri asiat vaikuttavat viestintään. Esimerkiksi viestin kertojan äänensävy tai ilmeet voivat antaa paljon lisäinformaatiota sanallisesta viestistä. Tulkinnan vastuu on kuitenkin aina vastaanottajalla. Tästä syystä Helena Kantasen luennolla esiin tullut media ja sen vaikutus viestintään olivat erityisen kiinnostavia. Mediassa ei pystytä lukemaan kenenkään ilmeitä ja siellä viestinnän kanssa tuleekin olla erityisen tarkka, jotta ei synny väärinymmärryksiä. Tämä yritystenkin on otettava huomioon sekä sisäisessä että ulkopuolelle suuntautuvassa viestinnässä.
Yrityksen ulkopuolisesta viestinnästä näkyvintä ovat ehdottomasti mainokset. Tästä syystä niiden tyyliä onkin pohdittava tarkasti ja mietittävä millaisen brändin haluaa esittää eteenpäin. Tässä kohdin luennolla tuli esiin Niken epäonnistunut viestintä heidän kampanjansa kohdalta. He kieltäytyivät painamasta tekstiä "sweatshop" kenkiinsä, vaikka sille ei ollut selvää syytä. Tekstin tilannut henkilö viittasi kuitenkin selvästi Niken käyttävän lapsityövoimaa, mikä ei ole hyvää mainosta kyseiselle firmalle. On siis ymmärrettävää, että he eivät halunneet kenkiinsä - liikkuviin mainoksiinsa - kyseistä tekstiä, mutta viestienvaihdosta tuli suuri kohu ja asia nousi kuitenkin suuren yleisön tietouteen.
Viestinnässä on muistettava, miten moni asia siihen vaikuttaa ja millaisen kuvan yrityksestä antaa ulospäin. Nämä ovat asioita, jotka jokaisen johtajan on muistettava. Tämä luento herätti miettimään asian tärkeyttä ja jättikin miettimään monia kehittämiskohteita.
- Mervi & Aino
Kommentit
Lähetä kommentti