LUENTO 10 : Byrokratian johtaminen, institutionalismi
Tässä osiossa Asian sisältöön liittyi Byrokratiaan ja sen eri piirteisin ja
vaikutuksiin vuosikausien varrella orjien kontrolloinnista eri organisaatioidin
toiminnan malliksi Weberin aatteiden kautta.
Opin, että byrokratia on hyvin mekaaninen toiminnaltaan, jossa tehtävien ja roolien jako on hyvin yksityiskohtaisesti suunniteltu jokaiselle työntekijälle johtavista henkilöistä alempiin osa-alueisiin. Byrokratian toiminta seuraa tarkasti organisaatioissa rakennettuja tiukkoja sääntöjä hyvin jäykästi tilanteesta riippumatta. Byrokratian edut näin ovat mahdollisuus antaa hyvin selkeitä ohjeita työntekijöille, joidenka ei tarvitse tehdä muuta, kun noudattaa annettuja tehtäviä ja sääntöjä. Byrokratia myös mahdollistaa tasa-arvoisen toiminnan sekä työntekijöille että asiakkaille, sillä byrokratian toiminta pitäisi aina toimia samalla tavalla riippumatta asiakkaan tai työntekijän henkilöllisyydestä tai piirteistä rajoittaen näin mielivaltaista toimintaa ja luoden jokaiselle asiakkaalle puolueettoman sisällön käsittelyn.
Byrokratian jäykkyys on kuitenkin myös sen heikkous. Byrokratiassa olevat tiukat säännöt ehkä mahdollistavat tehokkaan senhetkisen puolueettoman työskentelyn, mutta nämä piirteet kuitenkin eivät aina toimi organisaation hyväksi maailman ja sen tarpeiden muuttuessa jatkuvasti. Säännöt näin tulevat vain usein tielle organisaation kehittymiselle, sillä työntekijöille ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta toimia sääntöjä vastaan, vaikka loogisesti se olisikin ehkä tehokkaampi tapa toimia verrattuna sääntöjen antamaan ohjeeseen. Byrokratia estää myös työntekijöidensä ajattelun liittyen siihen, mitä he oikein tekevät tehtävässään, tärkeytenä vain noudattaa annettuja ohjeita. Esimerkkinä tästä vaikutuksesta onkin ihmisten tapa tehdä julmiakin toimia, jos he tuntevat olleen henkisesti irtautuneita tekemästään toiminnasta, noudattaen vain annettuja käskyjä. Tästä tuo managing and organisations -kirja antoikin esimerkin saksalaisen armeijan juutalaisvainon toiminnasta, jossa työntekijät tekivät mitä julmimpia käskyjä, syynä vain se, että he noudattivat käskyjä.
Nykyisinkin on useita organisaatioita, kuten tämä yliopisto, jossa oppilaiden ja opettajien tehtävät ovat hyvin tarkasti selitetty heidän tehtävistään, eduistaan ja vaatimuksistaan. Muitakin teorioita on kuitenkin myös nousut ylös, joissa weberin ajatukset ovat jossain muodossa olleet mukana, kuten resursseja maksivoivat teoriat. Tästä huolimatta byrokratialla on vieläkin hyvin vahva asema nykymailmassa sen ongelmista huolimatta. Tätä yleisyyttä on selitetty institutionalismin aatteella, johon liittyy ajatus siitä, että Yritykset ottavat byrokraattisen muodon usein vain siitä syystä, koska se kulttuurisesti nähdään parhaana organisaation muodolta, vaikka se aina ei olisikaan kyseiselle organisaatiolle näin. tätä yrityksen samankaltaistumista kuvataan isomorfismina, joka jaetaan teorian mukaan normatiiviseen isoformisiin, jossa henkilön tai organisaation historia ja kokemus taivuttaa ajattelemaan joitakin asioita paremmassa valossa, kuin ne ehkä oikeasti olisivat, pakottavaan isomorfismiin, kuten lain pakko noudattaa joitakin toimintoja ja matkivaan isomorfismiin, jossa organisaatio toimii jonkin tavan mukaan, koska onnistunut yhtiö tekee myös niin.
Byrokratinen toiminta voidaan siis nähdä olevan hyvin juurtuneena meidän yhteiskuntaamme, jota olen myös nähnyt omassa elämässäni paljon sekä kouluissa että vapaalla ajalla. Se mahdollistaa kouluissa opiskelun hyvin puolueettomasti riippumatta omasta itsestäni, ja myös helpottaa suuresti joidenkin elämän piirteiden tekoa kuten kaupoissa tavaroiden ostoa rutiininomaisesti ja helposti. Byrokratia usein kuitenkin jättää ihmisyyden tunteen pois kaikesta, mihin sitä on käytetty. et tule usein henkilökohtaiseksi tuntemaan ketään, vaikka keskustelisitkin heidän kanssa useasti, tai kokemaan mitään uutta, kun kaikki aina pitäisi tehdä samalla tavalla. Byrokratia siis helpottaa elämääni, mutta se myös tekee siitä hyvin tylsän ja jäykän, vaikka se ei aina tarvitsisi ollakaan näin.
-Markus
Opin, että byrokratia on hyvin mekaaninen toiminnaltaan, jossa tehtävien ja roolien jako on hyvin yksityiskohtaisesti suunniteltu jokaiselle työntekijälle johtavista henkilöistä alempiin osa-alueisiin. Byrokratian toiminta seuraa tarkasti organisaatioissa rakennettuja tiukkoja sääntöjä hyvin jäykästi tilanteesta riippumatta. Byrokratian edut näin ovat mahdollisuus antaa hyvin selkeitä ohjeita työntekijöille, joidenka ei tarvitse tehdä muuta, kun noudattaa annettuja tehtäviä ja sääntöjä. Byrokratia myös mahdollistaa tasa-arvoisen toiminnan sekä työntekijöille että asiakkaille, sillä byrokratian toiminta pitäisi aina toimia samalla tavalla riippumatta asiakkaan tai työntekijän henkilöllisyydestä tai piirteistä rajoittaen näin mielivaltaista toimintaa ja luoden jokaiselle asiakkaalle puolueettoman sisällön käsittelyn.
Byrokratian jäykkyys on kuitenkin myös sen heikkous. Byrokratiassa olevat tiukat säännöt ehkä mahdollistavat tehokkaan senhetkisen puolueettoman työskentelyn, mutta nämä piirteet kuitenkin eivät aina toimi organisaation hyväksi maailman ja sen tarpeiden muuttuessa jatkuvasti. Säännöt näin tulevat vain usein tielle organisaation kehittymiselle, sillä työntekijöille ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta toimia sääntöjä vastaan, vaikka loogisesti se olisikin ehkä tehokkaampi tapa toimia verrattuna sääntöjen antamaan ohjeeseen. Byrokratia estää myös työntekijöidensä ajattelun liittyen siihen, mitä he oikein tekevät tehtävässään, tärkeytenä vain noudattaa annettuja ohjeita. Esimerkkinä tästä vaikutuksesta onkin ihmisten tapa tehdä julmiakin toimia, jos he tuntevat olleen henkisesti irtautuneita tekemästään toiminnasta, noudattaen vain annettuja käskyjä. Tästä tuo managing and organisations -kirja antoikin esimerkin saksalaisen armeijan juutalaisvainon toiminnasta, jossa työntekijät tekivät mitä julmimpia käskyjä, syynä vain se, että he noudattivat käskyjä.
Nykyisinkin on useita organisaatioita, kuten tämä yliopisto, jossa oppilaiden ja opettajien tehtävät ovat hyvin tarkasti selitetty heidän tehtävistään, eduistaan ja vaatimuksistaan. Muitakin teorioita on kuitenkin myös nousut ylös, joissa weberin ajatukset ovat jossain muodossa olleet mukana, kuten resursseja maksivoivat teoriat. Tästä huolimatta byrokratialla on vieläkin hyvin vahva asema nykymailmassa sen ongelmista huolimatta. Tätä yleisyyttä on selitetty institutionalismin aatteella, johon liittyy ajatus siitä, että Yritykset ottavat byrokraattisen muodon usein vain siitä syystä, koska se kulttuurisesti nähdään parhaana organisaation muodolta, vaikka se aina ei olisikaan kyseiselle organisaatiolle näin. tätä yrityksen samankaltaistumista kuvataan isomorfismina, joka jaetaan teorian mukaan normatiiviseen isoformisiin, jossa henkilön tai organisaation historia ja kokemus taivuttaa ajattelemaan joitakin asioita paremmassa valossa, kuin ne ehkä oikeasti olisivat, pakottavaan isomorfismiin, kuten lain pakko noudattaa joitakin toimintoja ja matkivaan isomorfismiin, jossa organisaatio toimii jonkin tavan mukaan, koska onnistunut yhtiö tekee myös niin.
Byrokratinen toiminta voidaan siis nähdä olevan hyvin juurtuneena meidän yhteiskuntaamme, jota olen myös nähnyt omassa elämässäni paljon sekä kouluissa että vapaalla ajalla. Se mahdollistaa kouluissa opiskelun hyvin puolueettomasti riippumatta omasta itsestäni, ja myös helpottaa suuresti joidenkin elämän piirteiden tekoa kuten kaupoissa tavaroiden ostoa rutiininomaisesti ja helposti. Byrokratia usein kuitenkin jättää ihmisyyden tunteen pois kaikesta, mihin sitä on käytetty. et tule usein henkilökohtaiseksi tuntemaan ketään, vaikka keskustelisitkin heidän kanssa useasti, tai kokemaan mitään uutta, kun kaikki aina pitäisi tehdä samalla tavalla. Byrokratia siis helpottaa elämääni, mutta se myös tekee siitä hyvin tylsän ja jäykän, vaikka se ei aina tarvitsisi ollakaan näin.
-Markus
Kommentit
Lähetä kommentti