LUENTO 3: Psykologiaa ja ryhmäjohtoa

Viime viikkoisen ihmisten monikosta kontrollointiin siirrytään näissä osioissa nyt yksilöllisempiin näkökulmiin ihmisten johtamiseen littyen. Kummatkin tämän luentoon liittyvät kirjapainoksen osiot olivat minulle melko kiintoisaa tavaraa, joten päätin olla tämän osion vastuussa tämän osion kirjoituksesta.

Kirjan osio managing individuals oli minulle melko tuttua tavaraa psykologian peruskurssien käyneenä opiskelijana, myös uuttakin sisältöä oli seassa, mutta pääpiirteittäin sisältöä tuli luettua kuin suppeana kertauksena esimiehen näkökulmasta. Kiintoisampia sisältöjä olikin minulle usein juuri johtamiseen näkökulmasta liittyvät asiat liittyen näihin tuttuihin teorioihin. Oli mukavaa nähdä psykologian kirjoissa käytyä sisältöä käytännöllisemmässä muodossa, mikä antoikin minulle hyviä mielikuvia siitä, miten näitä teorioita pystytään käyttämään erilaisilla aloilla kehystämään ihmisten toimintojen syitä ja korjaamaan näitä ajatuksia tehokkaamman työympäristön luomiseksi.

Mielenkiintoisimmat piirteet tässä osiossa olivat liittyen siihen, miten ihmisen omat ajatukset voivat olla kaiken syynä, tunteeko henkilö työnsä hyväksi vai inhottavaksi.

 Kun ajatellaan miten vanhemmat yritykset usein eivät aina paljon piitanneet työntekijöittensä mielipiteestä ja tunteista liittyen asiaan ja näkivät työntekijänsä vain resurssina, on vaikeaa ajatella, millaista näiden työntekijöiden henkinen tuntemus itsestään on joillekin ihmiselle voinut olla työssään, ja miten helposti sen yksilöä iloa vahingoittavia skeemoja olisi mahdollisesti voinut muuttaa pienellä skeemoja muuttavalla terapialla.

Managing teams and groups -  osio taas oli melko monipuolista tietoa liittyen ryhmätoimintaan ja sen piirteisiin. Osio avasi minun päätä melko paljon liittyen juuri siihen, miten monet eri piirteet osion sisällössä olivat tavalla tai toisella tuttua minulle yksilöllisesti. Voin rehellisesti sanoa, että olen joskus kärsinyt social loafingista ryhmätyön aikana joissain aikaisempien hommien alla. Olen myös jossain määrin myös kokenut noita 7 myrkyllisyyden synnin piirteitä elämässäni joko toisien keskustelusta tai omista kokemuksistani. Mukavaa minulle osiossa oli siis se, että sain selkeämmän ymmärryksen näiden tunteiden ja tapojen aiheuttajista ja syistä, mikä tulevaisuudessani todennäköisesti tulee auttamaan minua välttämään niitä myöhemmissä elämän vaiheissa paremmin.

Sisällössä oli myös eka kertaa kirjaa lukiessani tunne siitä, että en ollut samaa mieltä kuin annettu teoria kertoo. Tämä teoria oli tuo Belbinin ryhmärooli -teoria. Mielestäni sisältö oli hiukan liiallisesti ihmisen persoonallisuutta pelkistävä teoria, jolle en paljon nähnyt ainakaan omassa päässä tässä vaiheessa näe paljon hyötyä johtamisen parantamisessa. Teorian Liian syvällinen käyttö mielestäni aiheuttaa stereotyyppistä ajattelua, liian vähäisenä taas se minulle tuntuu täysin hyödyttömältä, kun jos vaikka tietäisimmekin joitain henkilön piirteitä, ei yksinkertaisesti ei voida olettaa hänellä olevan juuri siihen nimettyyn muotoon olevan muitakin piirteitä. Kuitenkin ehkä teorian uudelleen luku myöhemmin kurssilla antaa minulle positiivisemman näkökulman siitä.

Kirjalla oli myös ihme painostus liittyen virtuaalitiimeihin. Ymmärsin kyllä sen erikaltaisuuden verrattuna fyysisiin, mutta minulle olisi riittänyt varmaan yksikin maininta siitä eikä vaatisi jatkuvaa omaa mainintaa sisällössä. Loppujen lopuksi se on vain mielestäni vähempää kasvokkain kontaktia pitävä fyysinen tiimi.

Mielekiintoisimpia asioita minulle sisällössä oli:

·         *halo/devil effect: tuttu tuntemus sai minulle viimeinkin kutsumanimen

·        * impact bias: Kiintoisa näkemys siitä, miten me voimme yliarvoida tulevaisuudessa olevia   tunteitamme nykyisyydessä

·        * self-fufilling prophecy:

·        * groupthink: minulle melko kiintoisa näkökulma, miten hyvä ryhmä ilmapiiri ei aina ole hyväksi     lopputulokselle

-Markus


---------------------

LUENTO 3: Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

Luennolla käsiteltiin psykologian merkitystä organisaatioissa ja siellä käyttäytymisessä. Alussa laitoimme merkille, että kaikki johtaminen lähtee havainnoinnista. On myös tärkeää, että havainnointi ei muodostu kaavamaiseksi, vaan pysytään herkkänä muutokselle. Tällöin voidaan helposti tarttua esiintyviin epäkohtiin.

Tuotiin myös esille eri persoonallisuusteorioita, jotka on syytä tiedostaa, jotta pystymme olemaan sopeutuvia johtajia. Nämä teoriat ovat jo ennestään tuttuja aikaisempien opintojen pohjalta, mutta on mielenkiintoista nähdä niitä sovellettavan myös johtamisympäristössä. Kun nämä teoriat tiedostetaan, pystymme olemaan ymmärtäväisiä ja empaattisia. Ne saattavat auttaa myös ymmärtämään omia toimintoja paremmin ja ehkä jopa kehittämään itseämme.

Tästä pääsemme sujuvasti siirtymään ryhmä- ja tiimijohtamisen pariin. Tiimistä löytyy jo useampi henkilö, jonka persoonallisuus ja taidot on otettava huomioon ja saatava resurssit käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Näissä tilanteissa myös vuorovaikutustaidot joutuvat kovalle koetukselle ja niitä onkin syytä harjoittaa jatkuvasti. Ryhmällä tai tiimillä tulisi olla yhteinen tavoite, johon pyritään, jotta kaikki työskentelevät saavuttaakseen saman asian. Tosin näissä tapauksissa saattaa esiintyä niin sanottua sosiaalista vetelehtimistä, jolloin joku jäsenistä ei tuo esiin omaa työpanostaan, vaan luottaa siihen, että muut hoitavat homman.

Tiimissä työskennellessä saattaa esiintyä konflikteja, jotka johtajan on pyrittävä hallitsemaan ja välttämään. Näissä tilanteissa on osattava ottaa huomioon jäsenten persoonallisuudet ja oikeat tavat lähestyä ongelmaa. Onkin tärkeää, että johtajaan luotetaan ja hän on sosiaalisesti älykäs sekä taitava tulkitsemaan muita ihmisiä.

Johtaminen on hyvin monisyinen prosessi, josta selviämisessä auttavat persoonallisuusteorioiden tunnistaminen. On tärkeää ottaa huomioon eri persoonallisuudet sekä yksilöitä että ryhmiä johtaessa. Johtajan on oltava vuorovaikutuksen ammattilainen ja tähän kaikkeen saimme pintaraapaisun kyseiseltä luennolta.

- Mervi & Aino