LUENTO 1: Muuttuva ja uudistuva johtaminen

Ensimmäisellä luennolla lähinnä lämmiteltiin ja johdateltiin aiheeseen sekä heräteltiin miettimään, miten johtamisen peruskurssia voisi hyödyntää tulevaisuuden työuralla. Meillä sosiaalitieteiden opiskelijoilla on hyvin suuri vaara päätyä johtotehtäviin tulevaisuudessa, erityisesti tiimijohtaminen saattaa osua kohdalle, joten tämä kurssi tarjoaa siihen hyviä eväitä. Luennon myötä mieleen on jäänyt, että johtaminen on jatkuvassa muutoksessa, joten tulevaisuuden johtajan on oltava muuntautumiskykyinen eräänlainen kameleontti.

Nykypäivänä maailma muuttuu joka päivä, ja johtajan on pysyttävä muutoksen vauhdissa mukana. Ei saa jäädä paikoilleen eikä tyytyä nykyiseen tilanteeseen miettimättä uudistumismahdollisuuksia jatkuvasti. Johtajan tehtävä on pysyä muutoksen aallonharjalla ja kehittää itseään sekä työyhteisöä jatkuvasti. Luennollakin painotettiin innovaatiojohtamista ja sitä, että kilpailukyky säilyy uudistumalla. On myös erityisen tärkeää, että johtaja on valmis kyseenalaistamaan asioita, ja pohtimaan kriittisesti omaa toimintaansa.

Luovuus ja kansainvälistyminen ovat myös tärkeitä teemoja johtamisen saralla. Ulkomaat tarjoavat mahdollisuuksia kehittää yritystä, joten johtajan on oltava valmistautunut toimimaan myös kansainvälisillä vesillä sujuvasti. Tämä näkyy esimerkiksi yliopistossa, kun järjestetään mahdollisuuksia vaihtoon, kansainvälistymiseen ja kontaktien luomiseen.

Opimme myös luennolla miten organisaatio toimii, ja että organisaatiossa on ikään kuin monta kerrosta niinkuin kerrosvoileivässä. Johtaminen siis voi painottua moneen eri kerrokseen. Esimerkiksi kesätöissäni Lidlissä tämä näkyi siten, että yrityksessä oli vuoropäälliköitä, jotka vastasivat ainoastaan omasta vuorostaan. Seuraavassa kerroksesta löytyy myymäläpäällikkö, joka taasen johtaa koko myymälää. Hänen yläpuoleltaan löytyi kaikkea aluejohtajista aina kansainvälisiin pomoihin asti.

Johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada organisaatio tulkitsemaan asioita samalla tavalla ja muodostaa yhteinen päämäärä. Johtaminen on siis moniulotteinen ilmiö ja tulemme varmasti syventämään oppimistamme tulevilla luennoilla.

- Mervi & Aino


--------------------------------------------

Managing organisations kirjan osat managing and organisations context ja    Managing sensemaking + alustavat mielipiteeni kurssista sivuaineen kokeilijana:

Verrattuna muihin jäseniini, jotka ovat luultavasti(pitäisi kysyä) ekan vuoden kävijöitä kauppatieteen alalla(eivät ole), itse tulen Tietotekniikan suunnalta, jolla on myös psykologian kursseja sivuaineenaan, omat odotukseeni kurssin sisältöön olivat varsin erilaiset kuin mitä odotin alkuperäisesti. Pääsyynä kurssin valintaani oli mielenkiinto yleisesti vain ymmärtää jotain johtamisesta, jotta tätä ei tarvitsi jossain vaiheessa yrittää ymmärtää täysin tyhjästä.

En itse ole ensimmäisen luennon jälkeen ollut paljon kiinnostunut istumaan luennoilla, kun olin huomannut oppineeni paljon paremmin vain kirjapänttäyksellä psykologian kurssien takia. joten tulen antamaan luennon osion näkökulman jatkossa aina kirjapainoksen näkökulmasta.

Viimeinkin pääasiaan...

kirjan ensimmäinen osio Managing and Organizations in Changing Context

oli melko lailla selkeästi vain johdanto, joka kuvaili suppeasti mutta laajasti johtamisen historiaa ja nykytilannetta, johon kuuluivat esimerkiksi eri sukupolvien johtamisen erot ja globaalisaation ja digitaalisaation vaikutukset yrityksien toiminnassa. Tähän liittyy esimerkiksi yrityksien toiminnan siirtäminen muihin maihin halvemman työvoiman takia.

Managing Sensemaking osio taas kertoo, mikä organisaatio oikeastaan on ja miksi ne ovat olemassa. Organisaatioihin liittyvät eri sääntömuodot esimerkiksi formaaliset säännöt(milloin tullaan töihin) ja mitä tuo otsikossa oleva sensemaking oikein on.

Huomasin, että näiden kahden osion tarkoitus oli yhdessä antaa kuvaa siitä, mitä tämän kurssin sisältö oikein tulee olemaan. Ymmärsin, että nykyinen mailma on nopeasti muuttuva, mikä pakottaa myös johtamisen jatkuvasti mukautumaan siihen pysyäkseen optimaalisesti toimivana. Ymmärsin, että organisaation muotoja on monenlaisia, jakautuen niiden toiminnan tavoitteisiin. Olkoon se rahallisen pääoman nostattamista tai valtion ylläpitäminen kasassa. Samalla myös sain ymmärrystä organisaatioiden rakenteelisesta hierarkkiasta.

Sain myös ymmäryksen siitä, että johtaminen on ympäristömme jatkuvaa tehokkaasti ymmärtämistä, ja hyvien päätösten tekoa rajallisen, usein myös vääristyneen, tiedon alla mahdollisimman hyvin. Johtaminen on monimutkaista toimintaa, vaikka sen pääpiirre, ympäristömme ymmärtäminen, onkin jotain, mitä jokainen tekee elämässään jatkuvasti.

- Markus