LUENTO 6: Johtajuus, johtamistyylit ja johtamisen uudet suuntaukset (erityisesti valmentava johtajuus)
Luennolla syvensimme tietämystämme johtajuudesta, sen eri tyyleistä ja uusista suuntauksista. Johtamisen tutkimuksessa on kolme pääaluetta, jotka kaikki olivat varsin uusia tuttavuuksia meille. Erityisesti meitä kiinnostivat piirreteoriat ja johtamiskäyttäymistä (johtamistyylejä) selittävät teoriat. Piirreteoriat tutkivat sitä, millainen on hyvä johtaja ja johtamiskäyttäymistä selittävät teoriat pyrkivät vastaamaan kysymykseen: miten pitäisi johtaa?
Yuklin (1981) mukaan hyvä johtaja on muun muassa yhteistyökykyinen, jämäkkä, sinnikäs, energinen sekä tilanteisiin mukautuva. Mielestämme myöskin tänä päivänä tällaisia piirteitä vaaditaan hyvältä johtajalta, ja uskomme myös vahvasti nykykäsitykseen siitä, että hyväksi johtajaksi voi oppia ja siinä voi myöskin kehittyä. Tottakai henkilökohtaiset piirteet edesauttavat hyväksi johtajaksi kehittymistä, mutta uskoisimme sen vaativan myöskin muita edellytyksiä kuten hyvää pohjakoulutusta ja vankkaa kokemusta.
Johtamiskäyttäytymistä (johtamistyylejä) selittävät teoriat tutkivat johtajien käyttäymistä johtamisen erialueilla tai erilaisissa johtamistoiminnoissa ja johtamistilanteissa. Uudeksi ja mielenkiintoiseksi tiedoksi koimme johtamisen kolme klassista tyyliä: autoritaarinen eli tehtäväkeskeinen tyyli, demokraattinen eli ihmiskeskeinen tyyli ja antaa-mennä (laissez-faire) tyyli. Luennolla opitun myötä, osaamme nyt hahmottaa erilaisia johtamistyylejä paljon paremmin. Opimme myöskin mitä eroja on esimerkiksi karismaattisella ja liiketoiminnallisella johtajalla. Esimerkiksi liiketoiminnalliset johtajat ovat tyyliltään enemmän autoritaarisia kuin demokraattisia, eli he ovat hyvin tehtäväorientoituneita, kun taas karismaattiset johtajat motivoivat ihmisiä enemmän.
Erityisen tärkeänä luennon aiheena koimme valmentavan johtajuuden. Vierailija Patrick Kasurisen mukaan valmentavan johtamisen tavoitteena on sekä edistää alaisten osaamisen jatkuvaa kehittymistä että sen tehokasta hyödyntämistä. Lisäksi se sisältää kaksi tärkeää ulottuvuutta, jotka ovat voimaannuttaminen ja mahdollistaminen. Esimerkiksi mahdollistaminen tarkoittaa esteiden poistamista alaisten kehittymiseltä, ja voimaannuttaminen sellaista esimiehen toimintaa, joka vahvistaa alaisissa toimintavapauden tunnetta. Mielestämme valmentava johtaminen on tyyliltään hyvin ihmiskeskeistä, työntekijöitä ''palvelevaa''. Uskoisimme, että valmentavalla johtamisella voisi myöskin kasvattaa työntekijöiden työhyvinvointia ja siihen se myös varmasti tähtääkin. Vaikka valmentavaan johtamiseen saattaa liittyä vielä paljon haasteita, uskoisimme, että valmentava johtaminen auttaa organisaatioita pysymään menestyksekkäinä ja tuotteliaina tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Tämän luennon myötä, meidän käsityksemme johtajuudesta laajenivat ja uskomme, että luento antoi paljon eväitä tulevaisuutta ajatellen. Sosiaalitieteilijöinä meidän erikoisalaamme on ryhmät ja niiden välinen vuorovaikutus, ja juuri tämän luennon teemat auttavat meitä varmasti hahmottamaan työelämässä esimiesten ja alaisten välisiä suhteita paljon nykyistä paremmin.
- Mervi & Aino
Yuklin (1981) mukaan hyvä johtaja on muun muassa yhteistyökykyinen, jämäkkä, sinnikäs, energinen sekä tilanteisiin mukautuva. Mielestämme myöskin tänä päivänä tällaisia piirteitä vaaditaan hyvältä johtajalta, ja uskomme myös vahvasti nykykäsitykseen siitä, että hyväksi johtajaksi voi oppia ja siinä voi myöskin kehittyä. Tottakai henkilökohtaiset piirteet edesauttavat hyväksi johtajaksi kehittymistä, mutta uskoisimme sen vaativan myöskin muita edellytyksiä kuten hyvää pohjakoulutusta ja vankkaa kokemusta.
Johtamiskäyttäytymistä (johtamistyylejä) selittävät teoriat tutkivat johtajien käyttäymistä johtamisen erialueilla tai erilaisissa johtamistoiminnoissa ja johtamistilanteissa. Uudeksi ja mielenkiintoiseksi tiedoksi koimme johtamisen kolme klassista tyyliä: autoritaarinen eli tehtäväkeskeinen tyyli, demokraattinen eli ihmiskeskeinen tyyli ja antaa-mennä (laissez-faire) tyyli. Luennolla opitun myötä, osaamme nyt hahmottaa erilaisia johtamistyylejä paljon paremmin. Opimme myöskin mitä eroja on esimerkiksi karismaattisella ja liiketoiminnallisella johtajalla. Esimerkiksi liiketoiminnalliset johtajat ovat tyyliltään enemmän autoritaarisia kuin demokraattisia, eli he ovat hyvin tehtäväorientoituneita, kun taas karismaattiset johtajat motivoivat ihmisiä enemmän.
Erityisen tärkeänä luennon aiheena koimme valmentavan johtajuuden. Vierailija Patrick Kasurisen mukaan valmentavan johtamisen tavoitteena on sekä edistää alaisten osaamisen jatkuvaa kehittymistä että sen tehokasta hyödyntämistä. Lisäksi se sisältää kaksi tärkeää ulottuvuutta, jotka ovat voimaannuttaminen ja mahdollistaminen. Esimerkiksi mahdollistaminen tarkoittaa esteiden poistamista alaisten kehittymiseltä, ja voimaannuttaminen sellaista esimiehen toimintaa, joka vahvistaa alaisissa toimintavapauden tunnetta. Mielestämme valmentava johtaminen on tyyliltään hyvin ihmiskeskeistä, työntekijöitä ''palvelevaa''. Uskoisimme, että valmentavalla johtamisella voisi myöskin kasvattaa työntekijöiden työhyvinvointia ja siihen se myös varmasti tähtääkin. Vaikka valmentavaan johtamiseen saattaa liittyä vielä paljon haasteita, uskoisimme, että valmentava johtaminen auttaa organisaatioita pysymään menestyksekkäinä ja tuotteliaina tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Tämän luennon myötä, meidän käsityksemme johtajuudesta laajenivat ja uskomme, että luento antoi paljon eväitä tulevaisuutta ajatellen. Sosiaalitieteilijöinä meidän erikoisalaamme on ryhmät ja niiden välinen vuorovaikutus, ja juuri tämän luennon teemat auttavat meitä varmasti hahmottamaan työelämässä esimiesten ja alaisten välisiä suhteita paljon nykyistä paremmin.
- Mervi & Aino
Kommentit
Lähetä kommentti